Aloitanpa huumorisivustoni mustan huumorin jutulla. Olen kirjoittanut tämän vuonna 1997 palattua Lontoosta kotiin. Siellä ja muuallakin maailmalla sattui kaikenlaisia kommelluksia, joten tässä pala niitä. Saa nauraa.
VOIHAN WC:N
VEDIN
Niitä voi
vetää nupista, joka on kaikkein yleisin kotimaassamme (tai ainakin oli ennen
vanhaan, silloin kun minä olin vielä nuori ja kaunis). Vetäessäsi nupista saat
huomata, joudutko vetämään kerran nopeasti vaiko nykimään monta kertaa ennen
kuin vesi alkaa kohista pytyssä. Kun olet oppinut yhden tyylin, se jää yleensä
tavaksi ja käytät sitä kaikkialla siitäkin huolimatta vaikkei se tyyli aina
toimisikaan.
Modernimpi
versio napin painallus saattaa aiheuttaa harmeja: joskus se juuttuu kiinni tai
painuu kokonaan sen posliinisysteemin sisään. Tällöin wc-pönttö jää mitä
todennäköisimmin vuotamaan. Näin voi tapahtua varsinkin siinä tapauksessa, jos
omaat liian kovat näppivoimat, etkä hallitse niitä suorittaessasi jokapäiväistä
istuntoasi.
Mutta
vanhanaikaisen (tarkoitan siis sitä aikaa, kun isoäitini oli nuori) ylhäältä
vedettävänkin wc:n vetimen voi saada hajalle, jos sitä nykii kokemattomasti. Metallinen ketju
kun ei välttämättä ole niitä kaikkein vahvimpia. Ja kun ketju katkeaa, et
luultavasti ylety katonrajassa olevaan pelkkään kahvaa vetääksesi pytyn. Niinpä
ulostamasi jäte jää lillumaan pytyn pohjalle närkästyttäen suuresti seuraavaa
pytyn käyttäjää.
Erityisesti
yleiset wc:t ovat niitä kaikkein omituisimpia. Reunakannet saattavat puuttua
kokonaan, paperia ei ole mailla eikä varsinkaan halmeilla. Saati sitten se
vetosysteemi… Sitä saa joskus etsimällä etsiä. Ja kun viimein oivallat sen
sijaitsevan viereisessä seinässä, voi pytyn tyhjentämisen suorittaa
potkaisemalla nappia tai painamalla 10 senttimetrin pituista metalliläpyskää.
Painettuasi ja potkaistua ”vedintä” on meteli niin kova, että joudut juoksemaan
ulos, ettet saa pysyvää vauriota kuuloelimiisi.
Valojen tai
lukon puuttuminen on hyvin tavallista yleisissä vessoissa. Lukko voi olla myös
pieni ruuvillinen salpa, jonka ruuvin voi pahimmassa tapauksessa saada irti
juuri, kun lukitsen oven. Ellet kuljeta laukussasi teräviä esineitä tai omista
vahvoja kynsiä, joudut joko kiipeämään viereiseen wc-koppiin seinän yli tai
huutamaan apua päästäksesi pois.
Ulkomailla
pienissä kahviloissa ei välttämättä ole tätä kyseistä kopperoa lainkaan.
Baareista pubeista tämä tila yleensä löytyy, mutta mainittakoon, että 90 %:n
todennäköisyydellä niissä on jotain huomauttamista. Parhaassa tapauksessa koko pönttö
on irti, niin yritä siinä sitten tasapainoillen tyhjentäytyä.
Jopa niin
kutsutuissa kuninkaallisissakin vessoissa on omat harminsa. Niin hienoilta kuin
ne kokonaisuutena näyttävätkin: kullatut hanat, amme ja ikkuna, mutta miksi
ihmeessä siellä pitää olla kokolattiamatto? Sehän on allergikon kauhu ja
siivoajan ikuisuusongelma saada se pysymään kuivana ja puhtaana. Ei siinä
ainakaan suomalainen insinööri ole ollut moista ihanuutta suunnittelemassa.
Löytyy tästä
tarinasta muuten jotain hauskaakin. Nimittäni joskus tämä sisäisten jätteiden
ulostaminen voi olla suorastaan hupaisaa. Varsinkin kun aukaiset wc-pöntön
kannen, niin sieltä kurkistaa sammakon kuva leveästi irvistäen
vaaleanpunaiselle takamuksellesi. Tämän jälkeen et voi olla hymyilemättä, ainakaan
kun kannen päälle on vielä asetettu vaaleanpunainen karvapehmuste.
Mutta
palataanpa vielä niihin ikimuistoisiin, jopa kammottaviinkin hätäisiin
kokemuksiin. Jos olet rantalomalla aurinkoa ottamassa ja hätä yllättää, niin
tietysti alat etsiä epätoivoisesti sitä pientä koppia. Kahvilasta sitä ei
löydy, joten harhailet ympäri kahvilarakennuksen käytäviä siinä toivossa, että
jotain löytyisi. Sitten eteen putkahtaa pieni komero wc-pytyllä varustettuna.
Pian kuitenkin huomaat, ettei se ole tarkoitettu lainkaan ihmiskäyttöön. Se
haisee, eikä sieltä löydy paperia saati mitään muutakaan tarpeellista. Vain
likainen alumiiniämpäri lojuu nurkassa, joten komero mitä luultavimmin onkin
siivouskomero. Ison hädän jo melkein tuupertamana se on kuitenkin ainoa toivo,
joten voihan siinä yrittää kyykkiä istumatta pytyn reunoille pöpöjen pelossa.
Kyllä se hätä aina keinot keksii, vaikka niitylle, jos on ihan pakko..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti